Vuoden Kirjasto

Palkinto sivistysyhteiskunnan kehityksen edistämisestä.

Suomen Kirjastoseura

& Kuntaliitto

Vuoden Kirjasto on Suomen Kirjastoseuran (SKS) ja Kuntaliiton kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta kirjastoa.

Kirjastopalveluiden laatu on tärkeä indikaattori hyvinvointiyhteiskunnan tasosta. Kirjastot ovat todistettavasti olennainen osa suomalaista elämää: me käymme keskimäärin yhdeksän kertaa vuodessa jossain seistemästäsadasta kirjastostamme. Nuorille ne ovat erityisesti mahdollisuus viettää aikaa ja tutkia maailmaa, josta kiitos kuuluu eteenpäinkatsoville kirjastoillemme. Aikuisille taas kirjasto on montaa asiaa: paikka opiskella ja lukea, sekä symboli vapaasta ja demokraattisesta yhteiskunnasta, jossa tieto kuuluu kaikille. 

Monilla suomalaisilla on vahva omakohtainen suhde lempikirjastoonsa. Koulun viereinen pikkukirjasto on voinut olla paikka tavata kavereiden kanssa ja pelata erilaisia pelejä koulupäivän loputtua, yliopistokirjasto taas koepäivää edeltävän yön stressipesäke kun taas kaupungin keskuskirjasto toimii tiedon keskuksena, joka on avoin kaikille, antarn jokaiselle työkalut kehittää omaa ymmärrystään ja ruokkia tiedonjanoa. 

Kirjastot ovat siis meille todella tärkeitä paikkoja monestakin syystä, mikä sai projektin tuntumaan huomattavasti enemmän henkilökohtaiselta kuin kaupalliselta. Uskomme tämän tunteen välittyvän lopputuloksesta vahvasti. 

Kirjastojen todella laajan yhteiskunnallisen vaikutuksen takia koimme parhaaksi ratkaisuksi nostaa videon abstraktion tason sellaiseksi, että laajoista käsitteistä voisi keskustella tehokkaasti ja selkeästi. Tämä tarkoitti tiedon ja merkityksen muuttamista vahvan symboliseksi. Kirkas, kolmiulotteinen tila toimi hiekkalaatikkonamme, jossa loimme maailman, joka koostui erilaisista pisteistä, viivoista, tekstistä sekä Kirjastoseuran viestinnästä tutuista kukkadesigneista.

The abstract dot array and the graphic elements of the competition work well when used to compliment each other.

Näennäisesti yksinkertaisenkin animaation takana on jatkumo luovia valintoja ja pikkutarkkaa työtä.

Visuaalisesti tarinaa kertovat kirjallisuuteen liittyvä symboliikka sekä kauniit, kilpailua varten räätälöidyt kukka-illustraatiot, jotka liikkuvat kuvan läpi erilaisilla tavoilla. Tarina alkaa kaksiulotteisesta kirja-mallista, joka toimii kirjaston yksinkertaisimpana rakennuspalikkana, mistä etenemme lopulta kukkien luomaan Suomen kartan siluettiin, kuvastaen matkaa yksinkertaisesta ja yksittäisestä laajaan ja yhteiskunnalliseen. Kirjastot vaikuttavat koko Suomeen, mutta toiminnan juuret löytyvät ihmisistä, jotka kirjastojen palveluita käyttävät. 

Symboliikan luova käyttö ja kerrotun asian abstraktio mahdollistavat sekä selkeän viestin, että videon ruutua suuremmistakin käsitteistä keskustelemisen. Viidensadan kirjakuvakkeen mahduttaminen puhelimen ruudulle olisi haastavaa, puhumattakaan niistä 84 miljoonasta kappaleesta joita me suomalaiset lainaamme kirjastoistamme vuosittain. Muutamalla kirjan katsojan edessä yksittäiseksi pisteeksi mahdollistamme näiden valtavien lukujen visualisoinnin ymmärrettävästi. 84 miljoonaa on yhä liikaa, mutta pisteiden luoma valtava kuutio antaa katsojalle tarvittavan lintuperspektiivin tunteen. Seuraavaksi, kameran lentäessä näiden pisteiden luovan valtavan käytävän läpi, asetelma alkaa muistuttaa kirjastokäytävää, jossa molemmin puolin valtavat kirjahyllyt täyttävät näkökentän. Animaatiossa liidämme tämän näkymän läpi, ja pisteet muuttuvat sumuisaksi kentäksi herätellen katsojan mielikuvitusta.

The series of dots blur together, resembling the gap between two bookshelves in a library.

Animoidut juurivesat tuovat luonnon lähelle ja ohjaavat katsojaa tämän unenomaisen maailman läpi, joka muistuttaa meitä siitä, miksi kilpailu järjestetään: Kirjastojen kuuluu katsoa eteenpäin ja vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin. Innovaatio lähtee unenomaisesta visiosta ja muuttuu ajan kanssa selkeäksi. Siksi on tärkeää seurata ja katsoa, mihin juurivesat vievät. Animaatiolla tuomme mielenkiintoisen ja luontoteemaa edistävän kosketuksen videoon, luoden satunnaisen algoritmin avulla erikokoisia lehtiä kasvamaan vesoja pitkin.

Lopulta tarinan huippukohtaan päästään, kun alusta tutut kukkaillustraatiot kasvavat ja kietoutuvat yhteen, Suomen kartan muotoon. Loppukohtauksen intensiiviinen ja vapaasti virtaava liike, jolla kukat kasvavat tuo katsojalle tunteen siitä, että muutos ja kehitys tapahtuu tälläkin hetkellä. Kukkaillustraatioiden asetteleminen Suomen kartan muotoon osoittautui jokseenkin haasteelliseksi, mutta lopulta onnistuimme löytämään asetelman, jossa visuaalinen balanssi eri kontrastioivien kuvioiden välillä säilyi. Käytimme hyväksi illustraatioiden selkeitä muotoja luoden visuaalisen reitin etelästä pohjoiseen, joka on silmiä miellyttävä ja intuitiivinen. Efekti selkenee myös sen ansiosta, että illustraatiot kasvavat kartan muotoon selkeässä järjestyksessä, jolloin katsojan silmissä jokainen elementti on siellä, minne se kuuluukin.

Finally, the entirety of Finland's geographical area is overwhelmed by the floral illustrations, signalling the nationwide reach and importance of the topic.

Kuultu sisältö sekä pohjustaa kerrottua asiaa että koskettaa.

Minimalistisen visuaalisen pelikentän antamien tarinankerronnallisten rajoitteiden takia valitsimme jakaa tärkeät tiedot voice-overin muodossa. Puhe esittelee tematiikan, faktat ja kertoo tarinan kiinnostuneella intonaatiolla. Katsoja saa kuulla yksityiskohtaisen selonteon kiehtovalla tavalla, jota ruudulla näkyvä visuaalinen tarina vahvistaa. Taajuuksiltaan puheraita on tasapainoinen, mutta todella laaja: äänen selkärankana toimiva matalin perustaajuus on erittäin prominentti, unohtamatta energiaa tuovaa korkean taajuuden suhinaa, jota innostunut ääni tuottaa. Monella tapaa äänitystä ei ole kompressoitu vaan se on todella dynaaminen. Jotta puheraita istuisi hyvin äänelliseen kokonaisuuteen taustamusiikin kanssa, poistimme lähes kirurgisella tarkkuudella ne tarkat taajuudet taustakappaleesta, joilla puheraita eli. Tämä toteutui puheraitaan reagoivalla side-chain toimintoa käyttävällä resonansseja tunnistavalla ohjelmalla nimeltä Soothe2.

Yllä näkyvä kuva on näkymä Soothe2-ohjelmasta, joka tunnistaa erittäin tarkasti puheraidan tämänhetkiset resonanssitaajuudet, hiljentäen vastaavia taajuuksia taustakappaleesta luoden hienovaraisen erottelun elementtien välille, joka edistää lopullisen miksauksen kirkkautta. 

Taustakappale etenee tarinan mukaan selkeästi segmentoiden videota, vieden katsojaa ja videon tarinakerrontaa eteenpäin. Taustakappaleen tärkeyttä alleviivaa se, että se on äänenvoimakkuudeltaan aivan yhtä kovalla kuin voice-over, johon ihmiskorvamme kuitenkin keskittyy erityisellä fokuksella. Kappale sisältää alkusegmentin, jossa pehmeä, pianomainen soitin arpeggioi muutaman nuotin sarjaa, joka kaikuu kuuntelijan korvissa luoden lähes mystisen tunnelman. Soitin soi soljuvasti ja nuotit ikään kuin virtaavat kuulokenttään. Jätämme tämän kiinnostavan ilmapiirin ja etenemme seuraavaan osioon, kun yllättäen alataajuudet hiljenevät ja hetkeksi ovat lähes kokonaan poissa, joka luo todella vahvan odotuksen tunteen kuuntelijassa. Vastaavasti, kun odotus palkitaan ja basso, rummut sekä muut uudet elementit yllättävät kuuntelijan, tuntuu positiivinen yllätys sitäkin paremmalta. Bassoriffi ja tukeva, vahvan rytmillinen piano luovat kuuntelijassa menevän ja innostuneen tunnelman. Kun kappale tulee lopulta päätökseensä, kaiut jäävät hetkeksi elämään, lopettaen tarinan tutun salaperäisen tunteeseen.

Katsojille jää käteen kiehtova ja monitaiteellinen työ, joka antaa jokaiselle katsontakerralle jonkin uuden, kiinnostavan yksityiskohdan, johon kiinnittää huomiota. Vanha viisaus siitä, miten rajoitteet edistävät luovuutta ei ole ollut meille koskaan selkeämpi. Kokonaisvaltainen minimalistisen animaation rajojen koettelu ja äänikentän täyteläisyys genrejä uhmaavalla sovituksella ja eloisalla voice-overilla todella luovat oman maailmansa.

LISÄÄ KUNTALIITOSTA
WHAT IS KAIDE?