Onko mahdollista rakentaa uskottava maanpuolustus, joka kohtelee sukupuolia lain edessä yhdenvertaisina?
Arno Kotro on kolumnisti, kirjailija sekä lukion opettaja, joka on kenties pisimpään sekä väsymättömimmin ollut äänessä asevelvollisuudesta ja sen räikeästä tasa-arvo ongelmasta Suomessa, joka tahtoo muuten brändätä itseään yhdenvertaisuuden mallimaaksi. Sami Nurmi on suomalainen prikaatinkenraali, hän toimii kansallisen puolustuksen yksikön johtajana puolustusministeriössä sekä puheenjohtaa työryhmää, jonka tarkoituksena on esittää malleja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi jatkossa–jopa jo tulevalla vaalikaudella.
Käymme läpi vain miehiä koskevan asevelvollisuuden ongelmakohtia, pohdimme mahdollisuutta kaikkea koskevasta pakollisesta tai täysin vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä yhteisten kutsuntojen tarvetta ja vaikutuksia.
Tämä aihe vaikuttaa olevan useimpien poliitikkojen mielestä hieman kiusallinen, sillä se puhkoo todella selkeän reiän kiiltokuvaan tasa-arvoisesta Suomesta, eikä siitä mielestämme uskalleta käydä avointa, rakentavaa keskustelua. Me haluamme yrittää herätellä keskustelua aiheesta ja olemme todella tyytyväisiä tähän keskusteluun ensimmäisenä askeleena toivottavasti monesta.
Hyötyisikö Suomi koko ikäluokan kouluttamisesta varusmiespalveluksessa? Entäpä kansalaispalveluksesta?
Mitä voimme oppia Norjan ja Ruotsin malleista sekä niiden epäonnistumisista?
Yhteisymmärryksessä olemme koko jakson siitä, että ratkaisua kohti tulee liikkua systemaattisesti, jatkuvasti tutkien ja askel askeleelta. Nyt seuraava askel vaikuttaisi olevan yhteisten kutsuntojen pilotointi, jossa nykyinen kutsuntamalli uudistettaisiin.
Tulevaisuudessa koko ikäluokka kävisi läpi tällä hetkellä vain asevelvollisille tarkoitetun terveystarkastuksen, jonka jälkeen ikäluokan yhteinen "Kutsunta 1" toiminimellä työryhmässä kulkeva tapahtuma tiedottaisi kaikille asepalveluksen mahdollisuuksista. Tässä toiveena on erityisesti aktivoida naisia hakemaan vapaaehtoiseen palvelukseen.
Toisaalta, kuten Arno huomauttaa, kärjistyykö tasa-arvo-ongelma entisestään, kun yhteisessä tilaisuudessa ovat sekä velvoitetut että ei-velvoitetut henkilöt? Pystytäänkö tätä ottamaan vakavissaan, kun ilmassa leijuu sukupuoleen perustuva erilainen lainvoimainen kohtelu?
Voisiko koeajan antaa myös miehille? "Palvelushan on tällä hetkellä de facto vapaaehtoinen" Arno huomauttaa, viitaten siihen, kuinka helppoa on halutessaan saada C-paperit vetoamalla mielenterveydellisiin ongelmiin. Minkälaisen leiman tämä jättää nuoren miehen itsetuntoon?
Koko keskustelu on mielestämme loistava ja arvokas. Erittäin vahvasti juuri sillä suunnalla, johon tahdomme tämän podcastin kulkevan.
